*

Joni Kivi tarinoi

Mitä jos saisit 33% enemmän palkkaa kuin 2003?

Suomi vuonna 2003 ei liene juuri kenenkään mielestä ollut paskempi paikka asua, elää ja työskennellä, kuin nykyään, vuonna 2015. Otin tämän vuoden tarkastelun alkupisteeksi, sillä tällöin Suomessa alkoi edelleen jatkuva porvarijohtoisten hallitusten valtakausi. Porvareita kun ei perinteisesti mieltäisi julkishallinnon menojen tietoisiksi kasvattajiksi, niin siitä on hyvä startata. Lisäksi, lukujen löytäminen edeltävältä ajalta on haasteellisempaa.

Valtion menobudjetti on kasvanut 50% 2003-2015 35,7Mrd€ -> 53,7Mrd€. Valtion verotulot ovat kasvaneet 33% 2003-2015 30Mrd€ -> 40Mrd€. http://yle.fi/uutiset/nain_eri_hallitukset_ovat_kasvattaneet_suomen_budjettia_ja_velkaa/7469358

Tässä yksinkertaistettuna syy valtiontalouden huonoon tilaan, menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot. Koska tuloja ei niin vain kasvateta, on leikattava menoista, tämän lienee jokainen ymmärtää kurkkaamalla omaan lompakkoonsa. Tai otettava lisää velkaa, kuten tähän asti.

Mutta mistä leikata? Kokeillaan numeroiden kautta selvittää, onko joku mahdollisesti saanut enemmän/jopa liikaa suhteessa vuoteen 2003. Reilu taso on verotulojen kasvun mukainen, eli +33%, sitä enemmän kasvaneet ovat kasvaneet liikaa. Ja jos joku on saanut liikaa, siltä leikataan, eikö tämä ole tasapuolista ja reilua, objektiivisesti tarkasteltuna? Ja ei kai sen pitäisi niin kirpaista, jos joltain otetaan pois jotain, mitä he ovat budjetointivirheiden vuoksi väliaikaisesti saaneet liikaa? Maksammehan kiltisti mätkyjäkin. Ja hei, tämähän tarkoittaa joka tapauksessa kaikille valtiolta jotain saaville 33%:n palkan-/etuudenkorotusta vuoteen 2003 nähden. Riittävästi?

Tämä laskuharjoitus on puhtaasti numeraalinen, eikä kuvasta minkäänlaisia arvovalintoja. Pyrin vain esittämään sen, minne matemaattisesti näyttää menneen liikaa rahaa. En ota myöskään kantaa siihen, onko jokin työ palkkansa arvoinen, yli- tai alipalkattu, ainoastaan siihen, onko jossain tehty kestämättömiä korotuksia.

 

Miten menopuoli on kasvanut ministeriöittäin?

Presidentti:              7,2M€ -> 19M€     +163%

Eduskunta:             117M€ -> 164M€     +40%

Valtioneuvosto:        40M€ -> 90M€     +125%

Ulkoministeriö:       724M€ -> 1224M€     +69%

Oikeusminist:         631M€ -> 901M€     +42%

Sisäasiain:           1385M€ -> 1219M€     -12%

Puolustus:           1952M€ -> 2687M€     +37%

VM:                     5048M€ -> 16949M€     +235%

Opetus:               5878M€ -> 6769M€     +15%

Maametsä:          2589M€ -> 2661M€     +3%

LiVi:                    1647M€ -> 2853M€     +73%

SoTe:                 8516M€ -> 12765M€     +50%

Työminist:          2162M€ -> SoTe:n alla nyt eli ylempi sittenkin +19%

Ympäristö:          643M€ -> 203M€ Asumistuki nyt SoTessa, eli ylempi sittenkin vain +14%

TEM onkin pitkälti sama kuin vanha Kauppa- ja teollisuusministeriö, ei sama kuin vanha Työministeriö... eli:

TEM:                  982M€ -> 3438M€     +250%

Velan korot       3427M€ -> 1766M€     -50%

 

Presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston osalta löytyy siis yhteensä noin 50M€ liikakasvua, leikatkaa.

 

Ulkoasiainministeriön kasvun selittää kehitysyhteistyörahojen sekä hallinnon tuplaaminen. Kai sieltä vähän voisi nipistää pois, tuohon +33%-tasolle vaikka. Säästöä 400M€.

 

Oikeusministeriö on aika lailla linjassaan, kasvua enimmäkseen uutuutena budjettiin ilmestyneestä maksuhäiriöiden käsittelystä. Pientä viilausta 50M€.

 

Sisäministeriö siis ainoa, joka laskenut, mitäs ihmettä sieltä löytyy:

Poliisi, rajavartiosto, pelastus, maahanmuutto. Hmm, ei tainneet pakolaiset kaataa talouttamme. Täältä tosin on silloiset minimaaliset kunta-avustukset siirretty VM:n alle, sekä alueiden kehittäminen TEMin alle, joten aika +-0 mennään. Ehkä näille olisi reilua antaa jopa enemmän, se sama +33% kuin muillekin? Toisaalta, ehkä muut voisivat oppia, mitä sisäministeriössä on osattu tehdä paremmin kuin muualla?

 

Puolustusmenot ovat kasvaneet vain marginaalisesti tuloja enemmän, hyvin menee siis niiltäkin osin.

 

No niin, valtionvarainministeriö, mitäs ihmettä. +12 Miljardia, +235%! Enimmäkseen (8,5Mrd€) osalta tämä selittyy kuntien tukemisella, 2003 kun tämä budjetoitiin vielä ministeriöittäin. Täällä siis muhii opetus- ja sotepommi, josta lisää myöhemmin, samoin eläkkeistä. EU-maksut 1376M€ -> 2200M€ +59% voiko tähän edes vaikuttaa? Jos voi, niin 370M€ leikkaus siihen. Ahvenanmaalle on siirretty 25M€ liikaa. VM:n alaisissa eri hallinnollisissa yksiköissä on laitettu läskiä liikaa noin 50M€ edestä, tehostakaa.

 

Opetusministeriö on kasvanut vain 15%, tämähän vaikuttaa hyvältä. Ai niin, mutta XMiljardia on siirretty tuonne VM:n alle. Eli kasvua on tapahtunut, vaikka valtaosa valtionosuuksista on siirretty muualle. Tarkastellaan tarkemmin myöhemmin.

 

Maa- ja metsätalousministeriön menot ovat kasvaneet vain 3%. Traktorit parkkiin jätkät, ette ole saaneet yhtä reilua osuutta hyvinvointimme kasvusta, kuin muut. Tai, ehkä teilläkin olisi opetettavaa muille, miten asiat hoidetaan tehokkaammin?

 

Liikenne- ja viestintäministeriön menot +73%. Kasvu liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon. Hoidettava tehokkaammin, säästöä 660M€.

 

SoTe kasvanut vain 14%, mihinkäs täällä uudistusta tarvitaan? Ai niin, YMiljardia VM:n alla. Tutkitaas myöhemmin tätäkin.

 

Työministeriön asiat siis siirretty SoTen alle sekä 70% ympäristöministeriön budjetista. Kannatan ympäristöministeriön lakkauttamista tai hoidettavien lisäasioiden (esim. energiapolitiikka) siirtämistä sinne.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö ottanut reippaat +250%, mitäs mitäs? Hallinto tuplaantunut, 100M€ tehostamisvaraa. Elinkeino- ja innovaatiopolittiikka kasvatettu 400M€ liikaa. Alueiden kehittäminen siirretty sisäministeriöstä ja kasvatettu 150M€ liikaa. Energiatukia on kasvatettu 250M€ liikaa. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut kasvaneet 300M€ liikaa.

 

Sitten onkin menopuolella enää velan korot, jotka ovat puolittuneet. Hienoa! Mikäs sitä velkaa ottaessa, jos siitä tarvitsee maksaa noin paljon vähemmän korkoja entiseen nähden. Ehkä pitkällä tähtäimellä korot eivät kuitenkaan ole tällä tasolla, joten menojen leikkaus lienee terveempää.

 

Valtion budjetointi on muuttunut merkittävästi vuodesta 2003. Tällöin valtionosuudet olivat menoluokittain eri ministeriöiden alaisuudessa. Nykyään “Kuntien tukeminen” otsikon alta löytyy niputettuna tämä peruspalveluiden tuottamiseen tarkoitettu pullataikina. Toki, jotta asia ei olisi yksinkertainen, löytyy näitä parin miljardin verran edelleen menoluokittain ministeriöidenkin alta.

 

No niin, opetus ja sote, mikä osuus tuosta 8,5Mrd eurosta on minnekin? 2009 budjetoitiin vielä erikseen ja 2010 ensimmäistä kertaa könttänä, joten pakko lienee etsiä summittaista suhdetta sieltä.

2009 opetus 7560M€, sote 15080M€, yht. 22640M€. 2010 opetus 6217M€, sote 11528M€, Kuntien tukeminen 7878M€, yht. 25623M€. Suhde on siis luokkaa 20% opetukseen ja 80% soteen. Siirretään tällä prosentilla 2015 budjetista, jolloin saadaan vertailukelpoisia lukuja 2003 suhteen. Eli 1700M€ opetukseen ja 6800M€ soteen. Lisäksi siirretään 2003 VM:n alaiset eläkkeet soteen (2878M€) samoin kuin 2015 (4692M€).

Tällöin:

Opetus:            5878M€ -> 8469M€     +44%

Sote:              13996M€ -> 24257M€    +73%

 

No nythän ne näyttävätkin kasvaneen liiaksi. Pureudutaan sisälle.

 

Opetus ensin:

Yliopistot     1122M€ -> 1904M€ +70%

AMK              330M€   -> 861M€   +160%

Amis             544M€   -> 504M€   -7%

Aikuiskoul.    290M€   -> 508M€   +75%

Peruskoul.   1849M€ -> 3300M€ +78%

Opintotuki     717M€   -> 916M€   +27%

 

Ammattikoulutuksesta siis karsittu ja opintotuet laahavat hieman perässä, mutta muut ovat kasvaneet reilusti!

Yliopistojen osalta suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut 2003-2014 70%, mikä toki on linjassa menojen kasvun kanssa. En osaa ottaa kantaa, onko tämä tarpeen, mutta en tinkisi täältä, sillä saadulla lisärahalla on aikaansaatu vastaava tulos. Toki, hallitus ilmoitti jo leikkaavansa yliopistoilta, joten otetaan täältäkin reilu osuus pois, eli 400M€.

Ammattikorkeaopiskelijoiden ja -tutkintojen määrä on pysynyt melko samalla tasolla, joten lisärahoituksessa on liikaa 400M€. Sama koskee aikuiskoulutusta, joten 120M€ liikaa.

Peruskoulutettavien määräkin on pysynyt melko samalla tasolla, joten 840M€ liikaa.

Mihin opetuksen lisärahoitus on mennyt? Valtaosaltaan palkkoihin, sekä lisähenkilöstön että palkankorotusten muodossa.


 

Ja sitten soteen!

Lapsilisät                 1350M€  ->  1377M€  +1% (Tästäkö piti vielä leikatakin?)

Työttömyyskassat      574M€  ->  1007M€  +75%

Työmarkkinatuki       1034M€  ->  1428M€  +38%

Sairausvakuutus        699M€  ->  1246M€  +78%

Eläkkeet+vakuutus    4391M€  ->  9238M€ +110%

Kuntien sote              2987M€  ->  7308M€ +144%

Asumistuki                  430M€  ->    847M€   +97%

 

Taloudellinen huoltosuhde on tarkastelujaksolla heikentynyt 13%, mikä antaa osviittaa myös sotemenojen järkevälle kasvutasolle. Lasketaan se siis reiluuden nimissä myös tuon +33% päälle, eli 50% lisää rahaa soteen olisi reilua. Tällöin leikkausvaraa eläkkeistä 2650M€, kuntien sotesta 2827M€ sekä sairausvakuutuksesta ja asumistuesta yhteensä 400M€. Työttömien määrä on samaa tasoa kuin 2003, joten siinä laskettakoon vain tuolla +33%, eli 240M€ säästöä sieltä.

 

Eläkepommi on siis poksahtanut. Eläkeläisten määrä on kasvanut 13%, maksettavien eläkkeiden ja eläkevakuutusten määrä 110%. Mistä tämä johtuu ja mitä sille on tehtävissä? Riittääkö isompien eläkkeiden leikkaus? Eläkeläisten mukanaolo vielä työelämässä helpommaksi, jotta sitä kautta tulisi lisää verotuloja kattamaan eläkemenoja? Vai vaaditaanko koko eläkejärjestelmän läpikäyntiä ja uudistusta? Ja mikä pelottavinta, mille tasolle päädytään, jos mitään muutoksia ei tehdä ja kasvu jatkuu?

 

Suurin peikko löytyy kuitenkin kuntien sote-menoista. Siellä on eletty reippaasti yli varojen, menojen kasvu suhteessa hoidettavien määrän kasvuun on kestämätön. Mistä ko. menot sitten koostuvat? Enimmäkseen henkilöstökuluista jälleen. Palkankorotuksia on tarkastelujaksolla tullut runsaasti ja tehottomasta johtamisesta johtuen lisäväkeä on palkattu kasvanutta hoitosuhdetta enemmän.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1421029730640 Mikäli asiat hoidettaisiin kaikkialla kuten EKSOTEssa tai paremmin, tuo laskemani ylimääräinen vajaa 3Mrd€ olisi säästettävissä. Sote- ja kuntauudistuksia siis tarvitaan, mutta millaisia?

 

Valtion velanotto vuonna 2015 on 4,5Mrd€, joten ainakin sen verran pitäisi säästöjä saada aikaan. Lasketaan yhteen laskemani reilut säästöt:

Presidentti, eduskunta ja valtioneuvosto        50M€

Kehitysyhteistyö                                           400M€

Oikeusministeriö                                            50M€

EU-maksut                                                   370M€

VM+Ahvenanmaa                                          75M€

Liikenneverkko                                             660M€

Työ- ja elinkeinoministeriö                          1100M€

Perusopetus                                                 840M€

Muu opetus                                                  520M€

Yliopistot                                                      400M€

Eläkkeet                                                     2650M€

Sote                                                           2878M€

Sairausvakuutus ja asumistuki                   400M€

Ansiosidonnainen                                      240M€

Yhteensä:                                              10633M€

 

Tämähän on yli tuplasti säästötarpeen, eli alle puoletkin noista riittäisi. Siinä kohtaahan on vain sitten kyse siitä, suostummeko kansana siihen, että valtio ja kunnat elätteineen saavat isommat ansionkorotukset kuin yksityiset palkansaajat ja yrittäjät. Tähän saakka olemme suostuneet, sillä muutos on tapahtunut pikkuhiljaa isompien massojen huomaamatta. Ja varmaan suostumme jatkossakin, emmehän muuten saisi hyvinvointivaltion huippulaatuisia palveluja, näinhän meille sanotaan.

 

Palkkojen kehitys 2003-2012:

Valtio         +44%

Kunta         +38%

Yksityinen    +33% (kas 1:1 suhteessa valtion verotuloihin, reilua)

 

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo on kasvanut 17% 2003-2015. Tämä kuvastaa siis koko kansan saamia lisätuloja ko. aikavälillä. Mukana siis myös vähemmän lisää saaneet tukien saajat, kuin myös paljon enemmän lisätuloa saaneet valtion ja kuntien työntekijät. Tarkastelujaksolla tuloerot ovat kasvaneet, vähätuloisimman 10% ollessa samalla tasolla kuin 2003 ja suurituloisimman 10% ollessa 20% vuoden 2003 reaalituloa korkeammalla.

 

2003-2014 BKT on kasvanut 11% ja vienti on kasvanut 20%, molemmat siis palkkatasoja vähemmän ja BKT reaalituloakin vähemmän. Valtion verotulot ovat kuitenkin kasvaneet 33%, joten verotus kokonaisuudessaan on kiristynyt suhteessa BKT:hen ja viennin arvoon.

 

Kohdentamalla leikkauksia yksityiselle puolelle valtio pyrkii kasvattamaan verotulojaan, jotta heidän ei tarvitsisi leikata omista menoistaan.

 

Ongelma ei ole yksityissektorin palkkauksen, yritysten huonon tilan, heikon viennin tai ay-liikkeen (yksityisen puolen) syytä. Myöskään rikkaita ei pääse syyttämään, en nimittäin löytänyt budjetista kohtaa, jossa rikkaille olisi annettu jotain enemmän kuin 2003. Ongelman on aiheuttanut valtio elämällä vuosia yli varojensa, oman poppoonsa palkkoja ylös hilaten epäreilulle tasolle suhteessa yksityiseen puoleen. Heikkoa johtamista siis, ilmeisesti vuoteen 2008 jatkuneen talouskasvun ajateltiin olevan ikuista, eikä muutoksiin ole osattu reagoida vieläkään.

 

Tuskin mikään rahoituslaitos antaisi lisälainaa yritykselle, joka on kulujaan nostamalla päätynyt tappiolliseksi ja jonka strateginen linjaus on pakottaa asiakkaat maksamaan lisää vastikkeetta, ilman että yritys karsisi omia kulujaan.

 

Valtion menoja on karsittava reilusti ennen kuin yksityisen puolen palkansaajilta tai yrityksiltä on oikeutettua vaatia mitään. Sympatiseeraan niin yrittäjien valitusta kuin ammattiliittojenkin, kumpikaan ei ole syyllinen. Poliitikot ovat onnistuneet propagandassaan ja luoneet vastakkainasettelua näiden välille, vaikka todellinen vastakkainasettelun tarve on yritysten työntekijöineen ja valtion välinen.

 

Ja vastaus otsikon kysymykseen: Jos olet palkkatyössä, palkkasi on todennäköisesti kasvanut +33% vuodesta 2003. Paitsi toki jos olet valtion palkoilla, silloin olet saanut liikaa.

 

Kommentit ja korjaukset tervetulleita, olisi oikeastaan ihan mukava huomata, että olenkin väärässä. Sehän tarkoittaisi, että voisimme jatkaa samaan malliin.

Lähteet: http://www.findikaattori.fi/fi/13 http://www.findikaattori.fi/fi/114 http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-11_tie_001_fi.html http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html#kauppatase

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=BFD8E7E8288EF287209778C36DC2AAD1?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:9:

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&lang=fi&maindoc=/2015/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:117:

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Jaakko-Matti Kaakinen

Säästetään vaan se YM. Sillä on tärkeä tehtävä. 3M sen sijaan on ihan joutilas. Maajussien asiat sopivat hyvin työministeriöön.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Loistava kirjoitus. Harmi ettei poliittinen ylikypsä broilerisakki omia etujaan/palkkojaan leikkaa, vaan kahmii lisää julkiselle sektorille. Ainut toivo meillä on ei-poliitikko pääministeri, jolla on kädet täynnä muutenkin. Valitettavasti yksi ei taida riittää ja tämä on liian pitkä teksti monelle luettavaksi, joiden se nimenomaan olisi suotava sisäistää.

Käyttäjän TiiaLfqvist kuva
Tiia Löfqvist

Ammatillisen koulutuksen -7% näkyy ja kuuluu opetuksessa jo aika raskaasti. Samoin opintotuet raahaavat pahasti perässä. Näiden osalta voisi suorittaa tasausta eri kouluasteiden välillä.

Käyttäjän Jussi-PekkaViskari kuva
Jussi-Pekka Viskari

Tulisiko näissä laskelmissa huomioida oikaisevana tekijänä inflaatio. Mikäli oletetaan, että 12 vuoden aikana inflaatio on ollut keskimäärin 2%, kustannukset olisivat suhteessa samat jos kulut nousevat n. 27%.

Tämä tarkoittaa, että jos kulut ovat kasvaneet vähemmän kuin 27% niin ne ovat itseasiassa vuonna 2015 suhteessa pienemmät kuin vuonna 2003.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Voisi sen niinkin toki laskea, mutta ei se johtopäätöksiin vaikuttaisi. Suhdeluvut pysyisivät samoina. Absoluuttisilla euroilla oli helpompaa, jos tämä nyt helppo laskuharjoitus oli muutenkaan. :)

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Inflaatiokorjauksista tullut kommenttia muualtakin, joten tässä luvut inflaatiokorjattuna. 1% muutoshan tuolla tuli, ehkä laskuvirheestä.

Inflaatiokorjatut luvut:
Inflaatio tarkasteluvälillä 22%.
Valtion menobudjetti on kasvanut 23% 2003-2015 43,5Mrd€ -> 53,7Mrd€. Valtion verotulot ovat kasvaneet 9% 2003-2015 36,6Mrd€ -> 40Mrd€. Reilu korotustaso siis 9%.

Presidentti: 8,8M€ -> 19M€ +116%
Eduskunta: 143M€ -> 164M€ +15%
Valtioneuvosto: 49M€ -> 90M€ +84%
Ulkoministeriö: 883M€ -> 1224M€ +39%
Oikeusminist: 770M€ -> 901M€ +17%
Sisäasiain: 1690M€ -> 1219M€ -28%
Puolustus: 2381M€ -> 2687M€ +13%
VM: 6159M€ -> 16949M€ +175%
Opetus: 7171M€ -> 6769M€ -6%
Maametsä: 3158M€ -> 2661M€ -16%
LiVi: 2009M€ -> 2853M€ +42%
SoTe: 10389M€ -> 12765M€ +23%
Työminist: 2637M€ -> SoTe:n alla nyt eli ylempi sittenkin -2%
Ympäristö: 784M€ -> 203M€ Asumistuki nyt SoTessa, eli ylempi sittenkin -6%
TEM onkin pitkälti sama kuin vanha Kauppa- ja teollisuusministeriö, ei sama kuin vanha Työministeriö... eli:
TEM: 1198M€ -> 3438M€ +186%
Velan korot 4181M€ -> 1766M€ -58%

Opetus: 7171M€ -> 8469M€ +18%
Sote: 17075M€ -> 24257M€ +42%

Yliopistot 1369M€ -> 1904M€ +39%
AMK 402M€ -> 861M€ +114%
Amis 664M€ -> 504M€ -24%
Aikuiskoul. 354M€ -> 508M€ +44%
Peruskoul. 2256M€ -> 3300M€ +46%
Opintotuki 875M€ -> 916M€ +5%

Lapsilisät 1647M€ -> 1377M€ -16% (Tästäkö piti vielä leikatakin?)
Työttömyyskassat 700M€ -> 1007M€ +44%
Työmarkkinatuki 1261M€ -> 1428M€ +13%
Sairausvakuutus 853M€ -> 1246M€ +46%
Eläkkeet+vakuutus 5357M€ -> 9238M€ +73%
Kuntien sote 3644M€ -> 7308M€ +100%
Asumistuki 524M€ -> 847M€ +62%

Tällöin, reilun korotuksen ollessa +9%, laskennalista leikkausvaraa olisi:
Presidentti, eduskunta ja valtioneuvosto 54M€
Kehitysyhteistyö 315M€
Oikeusministeriö 60M€
EU-maksut 370M€
VM+Ahvenanmaa 75M€
Liikenneverkko 663M€
Työ- ja elinkeinoministeriö 1100M€
Perusopetus 840M€
Muu opetus 545M€
Yliopistot 411M€
Eläkkeet 2639M€
Sote 2820M€
Sairausvakuutus ja asumistuki 397M€
Ansiosidonnainen 244M€
Yhteensä: 10533M€

Tulihan siihen 100M€ eroa. Mutta, osoittaahan tuo räikeämmin pakkasella olevia kyllä, että sinänsä hyvä harjoitus.

Lauri Toikka

Mitä tapahtuu:

Saat 33% enemmän palkkaa.
Otetaan esimerkki:
Saat 1000 euroa lisää palkkaa.
Veroon menee noin 300 euroa.
Sinulle jää 700 Euroa.
Menet ostamaan tuottamasi tuotteen:
Hinta on noussut 1000 eurolla
tuotantolaitoksen sinulle maksama palkka)
plus AVL 24% 1000 on 240 Euroa ja
tuotteesi hinta on noussut 1240 Euroa

Sinun palkankorotus on 700-240 euroa
on yhtä kuin 460 Euroa.

Sinä sait palkan alennuksen ja valtio
vei rahat lisätäkseen virkalijoiden määrää.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Veroihin ja veroluonteisiin menoihin menee palkan noustessa noin 50% progression takia(marginaaliveroprosentti). Eli 1000€ korotus palkkaan on nettona 500€ ja 24% alvilla jotain ostettuna todellinen ostovoiman lisäys 380€.

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

Hyvä kirjoitus, mutta siinä on yksi iso virhe: kansantalous ei toimi samalla periaatteella kuin yritys tai kotitalous.

Hyvää jatkoa.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Eipä toimi ei. Mutta periaatteessa kai valtionkin olisi hyvä tienata enemmän kuin tuhlaa?
Kiitos samoin. :)

Jyrki Paldán

Ei välttämättä.

Kaikkien valtioiden yhteenlaskettu vaihtotase on aina 0. Jos kaikki pyrkivät leikkaamalla ja tehostamalla saavuttamaan ylijäämäisen vaihtotaseen, tarkoittaa se tarpeetonta kurjistamista kaikille osapuolille. Yhden valtion leikkaus tuonnista on aina pois toisen valtion viennistä ja kun kaikki leikkaavat tuontiaan kilpaa(esimerkiksi nyt sisäisen devalvoinnin voimalla), kaikkien leikkaustarve kasvaa kasvamistaan samalla kun talous hyytyy. Kyseessä on ihan tyylipuhdas koordinaatio-ongelma.

Ongelma on myös havaittavissa inflaation kautta, sillä monetaristien laatimien suhteellisen laajojen selvitysten mukaan inflaatio on pääasiassa seurausta kierrossa olevan rahamäärän muutoksista(monetaristinen käsitys siksi, että se on niistä yksinkertaisin ja siksi sopii tähän lyhyeen kommenttiin). Jos, ja kun, rahaa voi syntyä kiertoon ainoastaan velan kautta(yksityisen tai julkisen), rahapolitiikka ja erityisesti inflaatio liittyvät olennaisesti velkaantumiseen. Taantumissa investoinnit sukeltavat, jolloin perässä seuraavat myös ostovoima, tuotanto, ja niiden seurauksena myös yksityiset velkaantumishalut. Ellei julkisella velkaantumisella kompensoida tuota yksityisen puolen kutistunutta velanottohalua, supistuu kierrossa oleva rahamäärä ja siten ym. kierre vain pahenee. Jos sen sijaan myös julkinen velkaantumishalu vähenee, ollaan jo todella vaarallisilla vesillä.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi Vastaus kommenttiin #13

Ymmärrän. Mutta eikö tällä tarkoiteta sitä, että sitä otettua velkarahaa laitetaan kiertoon elvytyksen muodossa, eikä "kädestä suuhun"?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #17

Kiertäähän se raha "kädestä-suuhun" kulutuksenkin kautta. Elvytyksen muodossa tehdyt julkiset investoinnit ovat tietysti pääasiassa parempi vaihtoehto kuin rahan suora jakaminen, koska yksilöt harvoin itse haluavat investoida esim. infraan, vaikka kaikki siitä hyötyvätkin. Kyse tuossa on ihan allokointipreferensseistä, rahapoliittinen merkitys on lähes sama niin kauon kun uusi raha muodossa tai toisessa kiertää reaalitaloudessa.

Kummassakin tapauksessa suurimpana reaalisena riskinä on inflaation kasvu, mutta juuri sitähän nyt kaivattaisiinkin. Velkaantumisesta aiheutuvat ongelmat taas ovat keksittyjä sääntöjä, joiden tarkoituksena on parantaa talouden toimintaa. On varmaankin selvää että sitä ne eivät tee, joten jos jostain pitäisi löytää sitä kuuluisaa "turhaa byrokratiaa" niin se on tuossa velkamekanismissa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ero on lähinnä siinä varsinkin nyt yhteisvaluutan alla, että valtioon pitää virrata enemmän rahaa ulkomailta kuin pois valtiosta, jos halutaan valtion talouden kasvavan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #22

Kyllä, argumentoit nyt suhteellisen edun puolesta klassisessa koordinaatio-ongelmassa.

Esitetäänpäs tilanne klassisena kalajalostamo-analogiana:

-Järvellä toimii 10 kalanjalostamoa, joista jokainen tuottaa 100k€/kk
-Jokainen kalanjalostamo saastuttaa järveä siten että järven tuottavuus laskee yhteensä 1000k€/kk
-Markkinoilla on saatavilla 20€/kk maksavan suodatuspalvelu, joka laskee jalostamon saastutuksen nollaan
-Jos kaikki kalanjalostamot ostavat tuon palvelun, tuottavat kaikki 80k€/kk
-Jos yksi kalanjalostamo jättää palvelun ostamatta, se tienaa 90k€/kk ja kaikki muut tienaavat 70k€/kk
-Yhteinen etu siis olisi että kaikki ostaisivat suodatuspalvelun, mutta suhteellinen etu yksittäiselle jalostamolle olisi jättää tuo palvelu ostamatta

Valtioiden vaihtotaseilla käytävä uusmerkantalismi on lähes identtinen tapaus. On toki yksittäisen valtion suhteellinen etu tavoitella ylijäämäistä vaihtotasetta, mutta kokonaiskuvan kannalta siitä on haittaa. Olet siis väittämässäsi täysin oikeassa, mutta puhut eri asiasta.

Lisäys; se ulkomailta virtaava raha voi olla ihan yhtälailla olla velkaa, investointeja tai muuttoliikkeen mukana tullutta varallisuutta. Kaikki mahdollistavat ihan yhtälailla talouden kasvun rahapoliittisessa mielessä, jos ne päätyvät kiertämään reaalitalouteen edes yhden kierroksen.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #27

Eiköhän kaikki valtiot halua yhä suurempaa määrä tuloista muualta. Siihenhän nykyiselläänkin Suomessa tähdätään. On naiivia ajatella, että valtiot pystyisivät sopimaan sitä, miten paljon mikäkin valtio saa vientituloja. Sopimuksissakin aina on joku, joka jää ulkopuolelle ja se saa siitä kaiken hyödyn.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Hyvä teksti. Hienoa, että olet kaivanut ja avannut lukuja näin.

Pakko takertua kuitenkin epäolennaiseen yksityiskohtaan:

"Suomi vuonna 2003 ei liene juuri kenenkään mielestä ollut paskempi paikka asua, elää ja työskennellä, kuin nykyään, vuonna 2015."

Ai niinkö? Kyllä se musta on ollut.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Harmi, itse olen eri mieltä. Myönnän tuon väitteen tulleen hatusta, mitään tilastollista kansalaisten nurinaindeksiä kun ei ole. :) Kuitenkin koen, että esim. opetuksesta, terveyspalveluista ja työelämässä jaksamisesta valitettiin tuolloin vähemmän.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Ehkä, mutta nuokin on vain osa elämää. Toisekseen valittamisen määrän kasvu ei välttämättä tarkoita valittamisen aiheen määrän kasvusta.

Jyrki Paldán

Erinomainen ja avartava kirjoitus säästökeskustelun päättömyydestä!

Haluaisin kuitenkin huomauttaa että tulonsiirtojen kasvu on syytä eritellä myös tuloluokkien mukaan, ettei syytetä ihan väärää puuta. Valitettavasti tilastokeskuksen tiedoissa ei ole vielä saatavilla lukuja kuin vuoteen 2013 asti, mutta eiköhän tuo vuosien 2003-2013 kehitys jotain osviittaa anna:

http://i.imgur.com/Kg48FFP.png

Toisekseen haluaisin huomauttaa että jossain määrin tässä nyt on sormella osoitettava myös niitä "rikkaita". Pääoman osuus tulonjaosta on kasvanut lakkaamatta, ja niin kauon kun pääoman tuottovaatimus on talouskasvua korkeampi, joudutaan tuota eroa kuromaan umpeen tulonsiirtoina pääomalle. Niin on myös tehty veronkevennysten ja leikkausten muodossa järjestelmällisesti jo Ahon hallituksesta lähtien. Koko leikkausparadigma on vain yksi tulonsiirto muiden joukossa, ja jopa uusklassisten taloustieteilijöiden mukaan leikkauspolitiikka tulee vain heikentämään Suomen taloutta. Tuo keskustelu on kuitenkin jo niin kaukana blogikirjoituksen aiheesta, että jätetään se vain sivuhuomautukseksi.

Matti Norrback

Näyttää hurjilta prosentuaaliset korotukset. Koita saada joku viisas mies valtiolta kommentoimaan miksi luvut näyttävät tältä.

Käyttäjän HeikkiKetoharju kuva
Heikki Ketoharju

Ei tässä kirjoituksessa ole mitään järkeä. Jos valtio karsii menojaan summittaisesti, siitä aiheutuu suunnattomat kerrannaisvaikutukset sekä yritysten että kotitalouksien toimintaan. Tätä yrittävät sanoa kaikki ne ihmiset, jotka toteavat, että valtiontalous ei ole kotitalous tai yritys.

Toinen valtiontalouden erikoispiirre on, että se on käytännössä ikuinen, eli ei ole olemassa mitään takarajaa, mihin mennessä sen pitää maksaa velkansa. Yksityishenkilön taas kannattaa maksaa velkansa, etteivät ne jää lasten maksettaviksi. Valtio on myös luotettava velanmaksaja, koska sillä on verotusoikeus. Eli siis velanotto on valtiolle suhteessa huomattavasti järkevämpää kuin yksityishenkilölle tai yritykselle. Samaten on järjettömämpää olla ottamatta velkaa.

Etenkään Suomessa ei ole mitään tarvetta leikkauksiin: meillä on varoja enemmän kuin velkaa, ja maan valtiontalous on Euroopan toiseksi kilpailukykyisin. Edellämme on vain Sveitsi.

Käyttäjän TeroAhlqvist kuva
Tero Ahlqvist

Suomessa eivät velat periydy pääsääntöisesti kuin vainajan omaisuuden arvoon asti.

Eli Suomessa yksityishenkilön ei lasten takia kannata maksaa velkoja pois. Jos pesään jää enemmän varoja kuin velkaa, lapset saavat perintöä. Jos pesään jää vähemmän omaisuutta kuin mitä on velkaa, eivät he joudu maksamaan. Tuskin nettovelkainen ihminen pystyisi kuitenkaan velkojaan maksamaan vaikka haluaisikin.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Jep, eipä tätä suorana leikkauslistana voi käyttää ja tuskin kukaan sellaista uskaltaisi harkitakaan. Pyrin vain osoittamaan, minne on mennyt enemmän, kuin toisaalle.

Itsekin kannatan velkaelvytystä. Siihen ei kuitenkaan näytä olevan varaa, kun velkarahaa joudutaan käyttämään perustoiminnan pyörittämiseen.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Miten valtiontalouksien kilpailukykyä on mitattu? Sen perusteella miten paljon tänne tulee ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä, vai miten? Olen itse törmännyt konkreettisesti niin hurjaan tehottomuuteen, ettei sanotuksi edes saa, ja siksi tuntuu uskomattomalta ajatus, että mitään tehostamistarpeita ei edes olisi.

Toiseksi. Lainattua rahaa pitää maksaa just tasan täsmälleen maksuaikataulun mukaan takaisin. Tilalle otetaan tällä hetkellä uutta ja enemmän lainaa, mutta jotta sitä saa johonkin kohtuulliseen hintaan niin on ulkoistettava valtaa lainoittajien ja luokituslaitosten mielen mukaisesti. Lainaraha ei ole ilmaista, edes miltei korottomana.

Lauri Toikka

On se kuuma peruna tuo Suomen yhteiskunnan verotuksella
rakennettu virkakoneisto jonka SAK ja SDP aloittivat
1970 luvulla.
EU Suomen korruptio artikkelissa käsitellään tätä
aihetta.
Suomen julkiset toimihenkilöt käyttävät 58%
koko Suomen brutto Kansan tulosta.
Ei tarvitse muuta kuin heittää ulos veronmaksajan
rahoilla elävät entiset työttömät nykyiset
virkamiespalkalla elävät SAK ja SDP jäsenien
jäsenkirjalla saadut keinotekoiset virat
(Neuvos Sitä, alias Neuvos tätä).
Nämä SAK ja SDP työllistämät verotaakat
leikataan niin ei tarvise suuriperhetän tai
yhteiskunnan ilman omaa syytään yhteiskunnan
eläkkeillä elävän kärsiä puutetta vaan
aloitetaan puhua näiden eläkeläisten korotuksita
koska he eivöt käytä varojaan ulkomaanmatkoihin
eikä kaikenlaiseen turhuuteen vaan tulevat
tukenaan Suomen Talouden liikevaihdon kasvua.

Joten puhutaan asiasta ilman politikoimista.

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Totta, jokainen merkittävä puolue on ollut edustettuna myös viimeisimmissä hallituksissa, joten eipä tässä minkään puolesta voi olla. Kuten alussa totesin, porvarit valittu silmätikuksi siksi, ettei niiltä odottaisi valtion menojen liikaa pöhöttämistä. Jos hallitukset olisivat olleet tarkasteluvälillä vasemmistovetoisia, menojen kasvu ei olisi samanlainen yllätys. Ei sen kummempaa politikointia, pahoittelut, jos kirjoituksesta on välittynyt kuva, että jonkin puolella ollaan.

Käyttäjän PekkaAImmonen kuva
Pekka A. Immonen

Lähetä lista valtioneuvostolle pyynnöllä toteuttaa tarvittavat leikkaukset.

Käyttäjän HarriBergman kuva
Harri Bergman

Olet selvästi tutkinut budjetteja aika tarkasti. Osaatko selittää mistä johtuu vuoden 2009 tuloihin ja varallisuuteen perustuvien verotulojen pudotus verrattuna vuoden 2008 vastaavaan. Niissä on pudotusta muistaakseni 6,5mrd€. Vuonna 2008 valtio otti velkaa 230milj€ ja vuonna 2009 11,5mrd€ eli korotusta tuli 5000%. Osaatko selittää näitä?

Visa Korhonen

Kun tarkastelet valtion palkkojen kasvua, tarkasteletko kokonaispalkkasumman kasvua vai keskipalkan kasvua?

Käyttäjän JoniJimmyKivi kuva
Joni Kivi

Sekä että. Eri ministeriöiden alaisista kokonaissummia sekä keskipalkan kasvua erillisestä tilastosta (lähteissä).

Visa Korhonen

Keskipalkan kasvu on isoltaosin harha, julkinen sektori (erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatiot mm. ministeriöt) on ulkoistanut liki kaikki matalapalkkaiset tukitehtävät, mikä nostaa keskipalkkaa. Toki palkat ovat parantuneet, mutta eivät läheskään niin paljon kuin esim. Findikaattori antaa ymmärtää.

Juhani Koskinen

Tällaisen täysin turhan laskutoimituksen tekemiseen on mennyt varmasti kirjoittajalta muutama tunti. Sen lisäksi kaikkien näiden kommentoijien aikaa on kulunut ei pelkästään kommentointiin vaan laskutoimituksen lukemiseen. Tämän lisäksi voi olla tuhansia kävijöitä jotka vain ja ainoastaan lukevat tämänkin laskutoimituksen eivätkä kommentoi.
Jokaiselta menee lukemiseen vähintään 5 minuuttia.

Voidaan siis todeta että kun tällaisia juttuja julkaistaan niin tämä helposti vie tuhansia tunteja pois tuottavalta työltä. Itseasiassa jopa Jenkit hyötyvät tästäkin laskutoimituksesta rahallisesti. Nimittäin sivulla on Google mainos. (huomaatteko, oikeassa palstassa, siihenhän tämän koko median ajatus perustuu. Ongelma vain on se että mainoksen klikkaus todennäköisesti ottaa pois euroja suomalaiselta yritykseltä koska kirjoitus on suomeksi ja kohderyhmä suomessa)

Pääministerihän puhui 20min työajan lisäyksestä. Eli jos jokainen lopettaisi tällaiset täysin turhat jutut ja keskittyisi rahan tekemiseen niin Suomen ongelmat olisi jo ratkaistu.

Ai mitenkö rahan tekemiseen?
Kirjoitelkaa mielummin blogeja ja laskutoimituksia englanniksi ja kohdentakaa ne toiseen maahan niin voisitte saada mainostuloja joista tämä maa voisi ihan oikeasti myös hieman hyötyä.

Mulla meni tämän kommentin kirjoittamiseen 3 minuuttia joten nyt takaisin sorvin ääreen.

Juha Onkila

"Yliopistojen osalta suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut 2003-2014 70%, mikä toki on linjassa menojen kasvun kanssa."

Ylempien korkeakoulututkintojen määrä on noussut parikymmentä pinnaa. Liekkö tässä luvussa mukana myös kandidaatin tutkinnot, joita ei 2003 suoritettu. Kaikkien tulee suorittaan kandidaatin tutkinto ja lähes kaikki kandidaatit jatkavat maisterivaiheeseen, joten tuo ylempien korkeakoulututkintojen määrä on varmaan parempi vertailuluku.

http://tilastokeskus.fi/til/yop/2013/02/yop_2013_0...

Akseli Eskolin

2000-luvulla systemaattisesti valtionhallinnossa suoritettu ulkoistaminen on lisännyt kuluja räjähdysmäisesti. En ymmärrä miten jokin joka maksaa paljon aikaisempaa enemmän voi luoda "valtakunnallisia säästöjä". Ehkä siinä on joku juttu jota en ymmärrä mutta tuon selityksen aina saa kun kyseenalaistaa helvetin kalliita ulkoistuksia.

Käyttäjän HeikkiKauppi kuva
Heikki Kauppi

Valtion palkkatasoa tarkasteltaessa kannattaa huomata, että valtio on ulkoistanut toimintojaan. Valtion työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy aiheesta hyvää tilastotietoa. Ulkoistamiset ovat tapahtuneet pienipalkkaisemmasta päästä, ja valtion henkilöstörakenne on muuttunut. En ole katsonut näin pitkältä ajalta, mutta kun vuosi sitten katsoin yhden vuoden muutosta, niin koko sopimuskorotukset ylittävä palkkatason nousu selittyi sinä vuonna henkilöstörakenteen muutoksella. Esimerkiksi suhteellisen pienipalkkaisten yliopistojen siirto pois valtion rootelista nosti jäljelle jääneen valtion keskimääräistä palkkatasoa, vaikka kenenkään henkilökohtainen palkka ei siitä syystä noussut.

Lauri Larjavaara

Eri ministeriöiden hallintoja ollaan yhdistämässä ymmärtääkseni. Siis hallintomenoja. Toivottavasti johtaa pienempään yhteissummaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mulle riittäs alkuun se et saisin saman kun 1982. silloin aloitin raksalla apparina ja tuntiliksa oli 19.80. sillä sai 7,2 puolen litran oluttuoppia. nyt 0,4 tuoppi 5,60. elikkä jos apparin palkka ois sen 7.2 tuoppia, tekis hiukka reilun 40 e tunti. ammattimies tienas aikoinaan tuplaten apparin liksan elikkä mulle riittäs se reilu 80 e tunti. sillon oltas siis vuoden 1982 tasolla. jos mietitään 1989 tasoa, pitäs tulla hiukka reilummasti.

jos huomioidaan tuottavuuden nousu täs välis, reilu 30 vuotta ja 3% vuosi, liksa ois 188 euroa tunti. joku täs mättää ja pahasti. mu nuoruudessa köyhän tunnisti siitä että se joi keppanaa paaris, nyt rikkaan.

Toimituksen poiminnat